
Grilli-ekstra: Posti listautuu – merkitsen
Voiko oikeistohallitus myydä valtion omistuksia kavereilleen ylihintaan? Postin listautumismyynnin tapauksessa kavereita ovat kaikki suomalaiset, joilla on mahdollisuus ostaa pala Postia.Kirjeiden ja korttien lähettelyn romahdus on kurittanut Postin liikevaihtoa. Postin johto on parhaansa mukaan vastannut alenevaan kysyntään sopeuttamalla toimintoja. Postin henkilöstömäärä on puolittunut reilussa kymmenessä vuodessa, liikevaihto laskenut päälle 2 miljardista nykyiseen noin 1,5 miljardiin euroon.Sopeuttaminen on tuottanut tulosta: Posti on kannattava, eikä edes ihan huonosti kannattava, kun sitä vertaa samankaltaisiin eurooppalaisiin entisiin valtiollisiin postilaitoksiin.Posti tihkuu sijoitusseksiä yhtä paljon kuin pakettijakelijan työasu, mutta eipä yhtiötä ole myöskään hinnoiteltu pilviin. 300 miljoonan euron markkina-arvolla ja vajaan 500 miljoonan nettoveloilla yritysarvoksi tulee 800 miljoonaa. Posti ohjeistaa oikaistun käyttökatteensa 200 miljoonan euron hujakoille, mistä laskettuna EV/EBITDA-tunnusluku asettuu vaatimattomaan neljään.Eivätpä tosin verrokitkaan ole hinnalla pilattuja.Videolla jaarittelua Postista ja lopuksi vielä nostalgiannälkäisille sisäluettuna vuonna 2014 ilmestynyt juttu Postista, jota silloin oltiin laittamassa listautumiskuntoon. Silloin markkina-arvo olisi pyörinyt ehkä miljardin tienoilla.
1 Loka 50min

#72. 3Q25 – ostot, myynnit ja lupaukset
Grillinpitäjän salkkuun ilmestyi heinä-syyskuun jaksolla kolme kokonaan uutta yhtiötä, minkä lisäksi muutaman vanhan omistuksen täydentäminen jatkui – niistä huolestuttavimpana pään lyöminen halpoihin ja koko ajan lisää halvenneisiin it-konsulttiyhtiöihin.Myyntejä kolmen kuukauden jaksolla ei tullut ainuttakaan, minkä osin selittää se, että WithSecure muuttui lunastustarjouksen myötä kuolleeksi paperiksi, jolla ei saa osakemarkkinariskiä.Indeksisijoittamisen puolella siirtyminen erikoistuneista indekseistä kohti laajoja indeksejä eteni hitaasti mutta määrätietoisesti.Paljon lupauksia, vähemmän tekoja!
1 Loka 30min

#70. Uncovering growth opportunities others miss, Baillie Gifford's Peter Singlehurst
Grillattavana Euroopan tunnetuimpiin kasvuyhtiösijoittajiin kuuluvan Baillie Giffordin partneri ja listaamattomien markkinoiden tiimin johtaja Peter Singlehurst. Grillaus on englanniksi mutta haastattelu on tekstitetty suomeksi.Peter Singlehurst discusses how future growth opportunities are systematically underestimated in both public and private markets. He shares fascinating insights into how Baillie Gifford spotted a mispriced opportunity in Elon Musk’s SpaceX. The firm invested in the company back in 2019, at a time when its valuation was practically based on its launch business alone. They saw a significant, mispriced opportunity in the Starlink program, which has since proven to be a key driver of the investment's success. We also delve into the growing importance of private equity, discussing why many large growth companies, like the nearly €400 billion valuation SpaceX, are staying off the stock market. Peter argues that this phenomenon is not a forced move but a major opportunity for investors who can gain access to these companies. Singlehurst also reveals Baillie Gifford's "recipe for growth," discussing both the quantitative and qualitative factors they look for in a company, such as a strong competitive advantage and the ability to multiply in value over the years. We also touch upon their investment philosophy in China, where they hold a significant position in ByteDance, the parent company of TikTok. Karon Grilli interview was produced in collaboration with Baillie Gifford. The company paid for its participation in the program, but did not influence the questions asked.
17 Syys 53min

#69. Miksi PE pesee pörssituotot, Titaniumin Kenneth Barner-Rasmussen?
Osakesijoitukset listaamattomiin yhtiöihin ovat antaneet 2000-luvulla keskimäärin kaksinumeroisia vuosituottoja. Private Equity on päihittänyt suurten pörssi-indeksien kehityksen.Listaamattomiin yhtiöihin sijoittavat pääomasijoittajat ovat arvonluonnin ammattilaisia, jotka käytössään olevin keinoin pyrkivät nostamaan salkkuunsa hankkimansa yhtiön arvoa mahdollisimman paljon. Kun käytössä on toimialaosaamista ja joustava rahoitus, tulosta pitääkin syntyä. Eivätkä pääomasijoittajat edes lähde mukaan kohteeseen, jossa ne eivät näe selvää arvonluontipotentiaalia.Aktiivinen, yritystä muuttamaan pyrkivä pääomasijoittaminen on luonteeltaan varsin toisenlaista kuin passiivinen pörssilistatun yhtiön osakenipun ostaminen.”Pääomasijoittaja ei vain anna pääomaruisketta firmaan ja palaa katsomaan viiden vuoden päästä, mitä on tapahtunut”, Titaniumin pääomasijoituksista ja vaihtoehtoisista sijoituksista vastaava johtaja Kenneth Barner-Rasmussen sanoo.Private Equity oli pitkään suursijoittajien temmellyskenttää, mutta viime vuosina finanssiteollisuus on ryhtynyt tekemään myös yksityissijoittajille soveltuvia tuotteita ja markkinoimaan niitä. Yksi tällainen tuote on Titaniumin uusi Private Equity -rahasto, jonka salkunhoidosta Barner-Rasmussen vastaa.Titanium Private Equity sijoittaa varansa pääomasijoitusrahastoihin, joihin merkintöjä voi tehdä ja joista varoja voi lunastaa tietyin määräajoin. Eikö moniportainen järjestelmä synnytä tehottomuutta ja kuluja? Jääkö rahastosijoittajalle muuta iloa kuin uuden omaisuusluokan tuoma hajautushyöty?Kenneth Barner-Rasmussenin grillauksessa käsitellään niin Private Equityä yleisesti kuin hänen hoitamaansa rahastoa.Yhteistyössä: Titanium
10 Syys 1h 16min

#68. 100 %:n osinko, Arvo Sijoitusosuuskunnan Jari Pirinen?
Arvo Sijoitusosuuskunta voisi maksaa markkina-arvonsa verran osuuspääoman korkoa, ja silti jäljelle jäisi varsinainen liiketoiminta – eikä lainkaan velkaa.Omalaatuinen tilanne johtuu siitä, että osuuskunnan finanssisijoitusten määrä on päinvastaisista pyrkimyksistä päässyt kasvamaan 63 prosenttiin yhtiön taseesta. Irtautumisten myötä Arvo Sijoitusosuuskunnalle on tullut enemmän rahaa kuin mitä se on ehtinyt sijoittaa.Voisiko finanssivarallisuuden siirtää yhtiön taseesta osuuskunnan jäsenten taseisiin? Kerrotko, että näin tehdään, Arvo Sijoitusosuuskunnan toimitusjohtaja Jari Pirinen?”Ei huomenna”, Pirinen vastaa Karon Grillissä. ”Kaikki on mahdollista. Ohjaamme itse itseämme ja toimimme omalla taseella. Jos hallitus lähtee siihen, niin duunarit suorittaa.”Markkinat eivät todellakaan hinnoittele sitä, että Arvo Sijoitusosuuskunta siirtäisi ”ylimääräisen” omistajiensa taskuihin. Ennemminkin pörssikurssin perusteella sijoittajat hinnoittelevat sitä, että yhtiö ei onnistu varojen hallitsemisessa erityisen hyvin.Skeptisyyteen sijoittajilla voi olla hyvät perusteet. Arvo Sijoitusosuuskunta tavoittelee vähintään 7,5 prosentin sijoitetun pääoman tuottoa, mihin se ei ole viime vuosina päässyt. Tänä vuonna tavoite vaikuttaisi olevan paperia, sillä alkuvuonna tapahtunut irtautuminen Leden Groupista oli onnistunut. Kaiken lisäksi Arvo Sijoitusosuuskunta otti osan kauppahinnasta ostaneen ruotsalaisyhtiön Hanzan osakkeina. Hanzan osakekurssi on kehittynyt erinomaisesti, myös osavuosikatsauksen päätöspäivän jälkeen.Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Arvo Sijoitusosuuskunta teki peräti 9,60 euron osuuskohtaisen tuloksen. Kun tavoitteena on jakaa tuloksesta 60–80 % osinkoa vastaavana osuuspääoman korkona, jo alkuvuoden pohjalta ensi keväällä voisi odotella 5,80–7,70 euron osuuskorkoa. Eikä loppuvuonnakaan rahaa ole tarkoitus hassata vaan mieluummin tienata.Yhteistyössä: Arvo Sijoitusosuuskunta
3 Syys 1h 15min

#67. Infrainvestointibuumi, Kreaten Timo Vikström?
Asuntorakentamisen mataessa infrarakentamiseen on salakavalasti syntynyt vahva investointibuumi. Infrabuumia vetää kaksi vahvaa kärkeä: puolustusinfran parantaminen ja datakeskukset. Rahahanat on avattu isolla jakoavaimella.Se näkyy muun muassa siltoja, raiteita ja pohjia rakentavan Kreaten paisuneessa tilauskirjassa. Kreate on palkannut etupainotteisesti henkilökuntaa varautuakseen kasvavaan kysyntään.Puolutushallinnon hankkeista yhtiö ei pääse usein hiiskumaan: tilauskirjaan vain ilmestyy lisää lukua, jota siirtyvät sieltä liikevaihdoksi ja tulokseksi. Puolustukseen satsaamista ovat myös monet väylähankkeet, vaikkei niitä erityisesti puolustushankkeiksi merkitäkään. Infran on toimittava mahdollisissa poikkeusoloissa.Infrabuumin projektipaljoudessa Kreate on toimitusjohtaja Timo Vikströmin mukaan ollut valikoiva. Pahimmin kilpaillut bulkkihommat jätetään suosiolla muille."Käytämme resurssimme mielellään niihin projekteihin, jotka haluamme tehdä”, hän sanoo.Kun huonoimmin sopivat hankkeet jättää suosiolla väliin ja voi keskittyä kiinnostavimpiin, kannattavuuden voisi kuvitella kohenevan. Millä aikavälillä Kreate voisi päästä tavoitteekseen asettamaansa yli viiden prosentin EBITA-kannattavuuteen?”Se on meidän strategiakautemme lopun tavoite. Meillä on pari vuotta strategiakautta jäljellä”, Vikström vastaa.Yhteistyössä: Kreate#rakentaminen #infrarakentaminen #sijoittaminen #datakeskus #puolustusinfra
27 Elo 58min

#66. Kovin kasvu, halvimmat kertoimet – Grillillä Tekovan Jaakko Heikkilä?
Pörssin kovinta kasvua tehdä ohjelmistoilla eikä hiilinanoputkilla vaan rakentamalla yksinkertaisia halleja ympäri Suomen.Viime vuoden lopulla pörssiin ilman listautumisantia hiipinyt Tekova tuplasi vuoden toisella neljänneksellä liikevaihtonsa ja tuloksensa. Yli kymmenen prosentin liikevoitto on yleensä matalakatteisella alalla niin kova, etteivät suuremmat rakennusliikkeet uskalla moisesta haaveillakaan.Ei kai se voi olla kestävä taso?”Kyllä me haemme sellaista kymmenen pinnan kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Se on tahtotila, ja nyt siihen on päästy, mutta realistista on, että se voi vaihdella jossain kahdeksan ja kahdentoista välillä”, Tekovan toimitusjohtaja Jaakko Heikkilä sanoo.Grillillä selvitetään, mikä on Tekovan kasvun ja korkean kannattavuuden takana.Yhtiö on puhunut kiinnostuksestaan siirtyä urakoitsijasta grynderiksi. Millaiset hankkeet ovat kiikarissa ja mitä vielä odotellaan?Yhteistyössä: Tekova#Tekova #rakentaminen #pörssi #kasvu #kannattavuus
20 Elo 1h 13min