Radio Antro

Mobiili- ja videopelit ovat parissa vuosikymmenessä nousseet valtavirtailmiöksi. Suomessa peliteollisuutta pidetään uuden taloudellisen nousun symbolina. Pelinkehittäjistä maalataan uuden ajan intohimotyön airuita, jotka tekevät työtä koko ajan, kokematta kuitenkaan olevansa töissä. Pelien pelaaminen taas nähdään yhäkin usein vain lasten ja nuorten turhana ajankuluna. Harvemmin kuulee puhuttavan siitä, miksi pelit ovat pelaajille ja tekijöilleen tärkeitä. Mitä pelit pelaajille ja pelien tekijöille merkitsevät? The post Mitä yhteistä on pleikkarilla ja balilaisella kukkotappelulla? appeared first on AntroBlogi.

19 Loka 201612min

Työelämän murrokseen liittyvät mielikuvat vaihtelevat tulevaisuuden synkistä uhkakuvista lähes rajattomiin mahdollisuuksiin. Tämä näkyy etenkin puhuttaessa uusista teknologioista ja automatisaatiosta, joiden on uskottu syrjäyttävän jopa puolet tämänhetkisistä työpaikoista seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Haastattelimme aiheesta Helsingin kaupunginkansliassa työllisyyskysymysten parissa työskentelevää antropologi Aleksi llpalaa, joka on tohtorikoulutettava poliittisen historian oppiaineessa Helsingin yliopistossa. Ilpala selvittää työssään sitä, miten työelämäpalvelujen järjestäminen tulisi hoitaa nyt ja tulevaisuudessa. Hän on aitiopaikalla tarkastelemassa, miten työelämän muutos näkyy julkisen puolen päätöksenteossa Suomessa. The post Työelämä muuttuu – antropologi kertoo miten appeared first on AntroBlogi.

17 Loka 201612min

Budōlajit ovat eräs japanilaisen kulttuurin tunnetuimmista ja vanhimmista vientituotteista. Kamppailulajien tutkiminen on kuitenkin jäänyt antropologiassa ja muissa sosiaalitieteissä taka-alalle - vasta viime vuosina on ilmestynyt muutama aiheeseen keskittyvä tutkimus. Kamppailulajeilla on monia yhtymäkohtia urheilun ja muiden “kehon tekniikoiden” kanssa, joita on tutkittu jonkin verran enemmän. Antropologian näkökulmasta on mielenkiintoista, miten ihmiset omistautuvat tällaisille lajeille, ja miten ne muokkaavat heitä. The post Budō itsensä kehittämisen tienä appeared first on AntroBlogi.

12 Loka 201611min

Tämän hetken kuumimpia puheenaiheita on rasismin ja fasismin vastainen liikehdintä. Perussuomalaiset ovat saaneet osakseen kritiikkiä puolueen jäsenten kytköksistä äärioikeistolaisiin liikkeisiin. Tapa, jolla puolueen poliittiset toimijat ovat kiistäneet kritiikin, muistuttaa tapaa jolla haitallista toimintaa harjoittavat yritykset vastaavat niiden toimintaa koskevaan kritiikkiin. Tämä kirjoitus pyrkii osoittamaan, missä tällaista argumentointia neljän eri perussuomalaisen poliitikon puheissa tapahtuu, ja mitä se merkitsee. The post Tee työtä, josta on haittaa appeared first on AntroBlogi.

10 Loka 201615min

Stereotyyppinen kuva likaisista ja juopuneista saamelaisista on vahvasti esillä nykypäivän mediassa. Saamelaisiin liittyvä uutisointi tuntuu pyörivän ongelmakeskeisten teemojen ympärillä. Samankaltainen saamelaiskuvaus on tuttu jo vuosikymmenten takaa: kukapa ei muistaisi Pirkka-Pekka Peteliuksen nunnukkavitsejä. Mutta mitä saamelaisista kerrottiin ja miten heistä puhuttiin 1950–1970 luvuilla? Tässä tekstissä tarkastelen vuosien 1952–1972 saamelaiskuvauksia Suomen Kuvalehdessä. Tuona aikana saamenmaa liitettiin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. The post Köyhät, kurjat ja eksoottiset appeared first on AntroBlogi.

5 Loka 201612min

Tietokirjallisuuden ja antropologian välinen linkki on voimakas, kuten akateemisilla aloilla yleensäkin. Alan yhteys proosaan saattaa olla lukijalle vieraampi, vaikka se on vaikuttanut lukuisten kotimaisten ja ulkomaisten klassikkokirjailijoiden taustalla. Antropologin koulutus ei tarjoa suoraan työkaluja kirjailijaksi ryhtymiseen, vaikka tekstiä tuotetaan perinteisesti paljon aina opiskelujen alusta alkaen. Antropologille tyypillinen uteliaisuus ihmisyyttä ja yhteiskuntaa kohtaan sekä holistinen näkökulma toimivat hyvinä lähtökohtina myös fiktiota kirjoitettaessa. The post Antropologisen kaunokirjallisuuden monet kasvot appeared first on AntroBlogi.

3 Loka 20169min

Timo Kaartinen on pitkän akateemisen uran tehnyt antropologi, joka aloitti elokuussa sosiaali- ja kulttuuriantropologian professorina Helsingin yliopistolla. Hän on erikoistunut työssään Kaakkois-Aasiaan. Kaartisen oma tutkimus on käsitellyt monipuolisesti erilaisia aihepiirejä muistamisesta ja suullisesta perinteestä kielenkäyttöön ja valtakysymyksiin. Professori Kaartinen on lisäksi laajasti perehtynyt ympäristöön liittyviin keskusteluihin, joten pyysimme häntä kertomaan meille ympäristöantropologiasta ja sen yhteiskunnallisesta sovellettavuudesta. The post Professori Kaartinen: ihminen osana ympäristöä appeared first on AntroBlogi.

28 Syys 201612min

Miten kulttuuri tulee esiin oikeudenkäynneissä? Miten kulttuurista puhutaan, mitä sillä ehkä tarkoitetaan ja voiko kulttuurilla olla jopa vaikutusta tuomioon? Kun kulttuurisilla tekijöillä pyritään keventämään rikosoikeudellista vastuuta, voidaan puhua kulttuurisesta puolustuksesta. Aihe on kiistelty, mutta yhä ajankohtaisempi monikulttuurisuuden sävyttämissä nykyvaltioissa. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että kulttuurinen puolustuksen salliminen rajatuissa tapauksissa voisi johtaa tasavertaisempiin oikeuskäsittelyihin. The post Kulttuuri joutui oikeuteen appeared first on AntroBlogi.

26 Syys 201610min