57. Kirjat, nuo mukasivistävät sanojen varastot - ystäviä vai vihollisia?

57. Kirjat, nuo mukasivistävät sanojen varastot - ystäviä vai vihollisia?

Kirjat, nuo mukasivistävät ja haisevat sanojen varastot- ystäviä vai vihollisia?

Kädessäni on vanha, keskikouluaikainen kirja, jossa likaisenväriset lehdet ovat osittain lähes irronneet, jossa on alleviivauksia ja lyijykynällä kirjoitettuja muistiinpanoja siellä täällä, omia ja sisarteni muistiinpanoja. Kirja on päällystetty vihreällä, kalakuvioisella muovipäällisellä, joka edelsi kontaktimuovia. Kirjanlehdet ovat varmasti jotain tosi huonolaatuista paperia, kun ne ovat niin ruskeita.

Kirja tuo mieleen keskikoulun hajut, mutta ei juuri ikäviä muistoja. Lapsuus on kai sitten ollut siedettävää, jopa onnellista. Kirja on ostettu sisarelleni keskikouluun vuonna 1951, vuosi syntymäni jälkeen. Olen iloinen ahkeruudestani koulussa, joka paistaa merkintöinä kirjan sivuilla, ja muistan hyvällä historianopettajaani, avasi oven historian kiinnostaviin tapahtumiin.

Kirja on muiden kirjojen kanssa samassa monenkirjavassa kirjojen joukkueessa kulkenut paikasta toiseen, vuodesta toiseen, asunnosta toiseen, hyllystä toiseen omien elämänvaiheitteni läpi. Nyt se osui käteen varaston tyhjennyksessä haisevassa autotallissa. Siihen oli inhottavasti tarttunut varastointipaikan betoninhaju.

Mikä ihme on saanut minut jumaloimaan kirjaa, tietoa, omaa historiaa niin, että sillä ja muilla kirjoilla on täytetty kalliita asuinneliöitä? Se on kenties tiedon ja oppineisuuden yliarvostus tai oma virheellinen käsitys, että menneisyys olisi jotenkin niin arvokasta, että jos sen heittää roskiin, se katoaa salaperäisesti.

Nyt voin heittää pois raamatunkin (en vihkiraamattuani, enka uusinta painosta) aivan surutta, mutta muistaakseni se pitäisi hävittää polttamalla. Rikon kuitenkin sääntöä ja laitan liiat, meille eksyneet pyhät kirjat kavereineen mustaan roskasäkkiin, jonka mieheni vie autolla jätteenkäsittelylaitokselle.

Tämä kapinallinen haluaa polttaa kirjat, heittää osaksi ikävänkin menneisyyden roskiin. Vanhoissa kirjoissa ei ole yhtään mitään sellaista, mitä en saisi kirjastosta tai toisten maksamista neliöistä lainaksi ja luettavakseni, jos sellainen hinku tulisi. Uusia kirjoja saa kaupasta, eikä niiden taakkana ole menneisyyden hajuja.

Käsissäni on ollut koko elämäni ja perheemme kirjat ja niiden kohtalot. Jo kauan sitten lakkasin luokittelemasta eri hyllyille lastenkirjoja, vauvakirjoja, urheilukirjoja, ennätyskirjoja, tietokirjoja, kouluromaaneja, oppikirjoja, harjoituskirjoja, sanakirjoja, lausesanakirjoja, vitsikirjoja, askartelukirjoja, kirjasarjoja, eri organisaatioiden historiakirjoja, omaelämäkertoja, vieraskielisiä kirjoja, matkaoppaita, karttakirjoja, keittokirjoja ja -kirjasia, romaaneja, joita ei kukaan koskaan ole lukenut, pieniä punaisia uusia testamentteja, virsikirjoja, laulukirjoja, matematiikan tehtäväkirjoja ja luentomonisteita.

Kaunokirjoituskirjasia, poliitikkojen kirjoja tai ystävien runokirjoja ja pienoisromaaneja. Työhön liittyviä julkaisuja, joissa on myös minun kirjoituksiani. Muutama lahjaksi saatu väitöskirjakin on joukossa. Lakikirjoja, satukirjasarjoja, historiasarjoja, tietokirjasarjoja, murrekirjoja kotiseudultani, kansanmusiikkikirjoja, aapisia ja kalastuskirjoja, autokoulukirjoja, yksi lainattu metsästystutkintokirja.

Meinasin unohtaa rakkaimmat kirjani, taidekirjat, maalauksen opaskirjat ja laulu- ja nuottikirjat. Niitä en hävitä, paitsi nyt ikivanhan Pesosen nuottikirjan ja viulunsoitto- pianonsoitto- ja klarinettiopaskirjan.

Lukion filosofiankirjasarja on säilytettävien joukossa, vai onko jollain jotain sitä vastaan? Siis lähinnä tällä.

Kirjaluettelo on helppo tehdä juuri äskeisen inventaarion perusteella, niin läheinen kosketus niihin kaikkiin tiedonkerääjiin on, joka minusta on kummallista nyt, kun niin vastenmielisesti niihin suhtaudun.

Voisin jopa vihata kirjojani tai sitä vääristynyttä asennetta niiden koskemattomuuteen. Nehän kuitenkin palvelevat minun tiedon- ja elämystenhalujani.

Asiat ovat nyt edenneet hiljakseen kohti Kyntökujan kansainvälistä kirjojenpolttopäivää. Kansainvälisyys tarkoittaa vain sitä, että kirjastossani vilahtaa myös vieraskielistä kirjallisuutta ja paikka on vain se, missä asumme kirjojen piirittämänä.

Tänään tuli yllättävä käänne filosofointiini, kun sain puhelinsoiton, jossa siirryimme keskustelemaan kirjojeni raa´asta kohtalosta.

- Googlaa, jospa joku kirja onkin jonkun toisen haluama.

Voisiko joku todella lukea minun luovuttamaani kirjaa? Voisiko joku lukea loppuun kaikki minun hävitysuhanalaiset kirjani, mutta muistin edesmenneen ystäväni sanat, että kirjat eivät lopu lukemalla.

Muistin myös tämän kirjojenystävän hymyilevät kasvot, huumorintajun ja iloisen elämänasenteen.

Projektini ei vielä ole päättynyt tyhjiin hyllyihin, mutta se etenee väistämättä kirjojen rajuun karsintaan ja jonkunlaiseen painetun tiedon väheksymiseen.

Rupean sitten itse tekemään tietoa eli odottamaan omaa kirjaani, jonka tämä on laittanut todoo-listalle. Sitä ennen luen vain verkkotekstejä ja sanomalehtiä välttäen vimmaisesti kirjojeni sivistävää seuraa.

Sisareni antoi ohjeeksi lukea vain uutta kirjallisuutta ja sen, että joka päivä pitäisi lukea jotain kirjaa vaikka vain viisitoista minuuttia.

Poikani sanoi, että joissakin kodeissa on hyllyt täynnä kirjoja. - Mieti, äiti, mitä se kertoo perheestä.

Hajoan.

Jaksot(76)

55. Kirsti Ojalan ajatuksia Suomi100 -näyttelyn naisista

55. Kirsti Ojalan ajatuksia Suomi100 -näyttelyn naisista

6 Kesä 20179min

54. Iin kirkon alttaritaulun historiaa

54. Iin kirkon alttaritaulun historiaa

Iiläinen Kristiina Haukkamaa kertoo Iin kirkon alttaritaulun historiaa. Tuomas Nelimarkan maalauksen malleina on toiminut iiläisiä henkilöitä. Kirkko on rakennettu 1950-luvun alkupuolella salaman sytyttämän kirkon paikalle, ja se edustaa siten hyvin omaa aikaansa. Tuomas Nelimarkan suku on kotoisin Etelä-Pohjanmaan Järviseudulta.Alttaritaulujen henkilöt ovat kertojalle tuttuja nimiä.Kirkon penkkien historia on kiinnostava etenkin kertojan henkilökohtaisten muistojen takia.

28 Touko 20173min

53. Maaherra Eino Siuruaisen juhlapuhe Iin seurakuntatalossa

53. Maaherra Eino Siuruaisen juhlapuhe Iin seurakuntatalossa

Maaherra Eino Siuruaisen juhlapuhe Oulun Suojeluskunta- ja Lotta Svärd piirin perinnekilta ry:n 25-vuotisjuhlassa Iin seurakuntatalolla. Siuruainen valotti itsenäisyytemme historiaa lottakenraali Fanni Luukkosen elämäntyön sekä omien kokemustensa valossa, että tutkimustensa perusteella. Siuruainen jäi itse orvoksi sodan aikana, joten hänen puheensa kosketti kuulijoita silläkin tavoin. Kuvassa on Eino Siuruaisen kanssa Perinnekillan puheenjohtaja Terttu Välikangas

28 Touko 201720min

52. Terttu Välikangas kertoo Iihin liittyvää historiaa

52. Terttu Välikangas kertoo Iihin liittyvää historiaa

28 Touko 201712min

48. Oulunsalon Koppanassa kevätiltana

48. Oulunsalon Koppanassa kevätiltana

Oulun kaupungissa, Oulunsalon kaupunginosassa ja Varjakassa sijaitseva Koppanan alue on hieno luontokohde retkeilyyn. Hauskaa, että pari nuorta tuli Umpimähkän leirikeskuksen alueelle telttailemaan. Me tulimme merenrannasta, jossa odotimme auringonlaskua jota ei vielä tullut, koska kevätilta on valoisa.Merenrannalla on ihana kävellä ja katsoa veden liplatusta rantahiekkaan ja kiviin. Meri on sulattanut jäät lähes kokonaan. Ilma on täynnä kevään tunnelmaa, lintujen vähäistä iltalaulua ja merituulen vienoa suhinaa.Lähde lähiluontoon, jonne voit mennä jokamiehenoikeuden turvin. Vaikka alueella on mökkejä, voit silti liikkua vapaasti merenrannassa. Pihan poikki ei tietenkään kuljeta, mutta leirikeskuksen tietä pääsee rannalle. Astele varovasti jäkäläkankaan läpi, luontoa hellien.

22 Touko 20179min

47. Pudasjärven Hirsikampuksella 2

47. Pudasjärven Hirsikampuksella 2

Pudasjärven Hirsikampus, maailman suurin hirsikoulu on 700 oppilaan koulu Pudasjärven kaupungissa, joka tunnetaan myös Syötteen kansallispuistosta. Rakennukseen käytettiin 28 kilometriä pohjoisen puusta tehtyä liimapuuhirttä. Lamellihisrsi on tehty neljästä toiseensa liimatusta puusta, joten lämpö ei sen läpi karkaa pohjoisen kovillakaan pakkasilla. Kontio-tuote, maailman suurin hirsifirma, oululainen puu kasvaa merenrannalla, joten se ei kelvannut tarkoitukseen, vaan hirret hankittiin lähialueelta.Kustannusarvio 23 miljoonaa euroa, nelioitä 10 000 m2, se on suuri rahasumma, mutta tällaiseksi rakennukseksi, betonista ja kipsilevystä, samanhintaista ei olisi saanut. Podissa on tarkempaa tietoa hirsikoulun rakentamisesta, tässä vain hajanaisia muistiinpanoja.

19 Touko 201719min

46. Pudasjärven Hirsikampuksella 1

46. Pudasjärven Hirsikampuksella 1

Rehtori Mikko Lumme kertoo senioriopettajille (Limingan ja Lumijoen senioriopettajat) nykykoulusta. Siellä opetetaan vanhaa, mutta mukaan pitää saada sovitettua digitalisaatio ja robotit, taide ja matematiikka, älylaitteet, edelleen kasvatus ja eri oppiaineiden sisällöt ja opetus.Pudasjärven Hirsikampus painiskelee vierailijatulvan kanssa, koska monet haluavat tulla tutustumaan hirrestä tehtyyn, maailman suurimpaan kouluun. Pudasjärven Hirsikampukseen. Ministeri Kimmo Tiilikainenkin piipahti tutustumassa koulun arkeen, josta rehtori Mikko Lumme kertoi hauskasti.http://www.limilumi.osj.fihttp://www.pudasjarvi.fi/hirsikampushttps://www.lukkaroinen.fi/pudasjarven-hirsikampus-otettu-kayttoon-2/http://yle.fi/uutiset/3-9084721

19 Touko 201713min

43. Tytti Tuppurainen Kansainvälisenä Naistenpäivänä

43. Tytti Tuppurainen Kansainvälisenä Naistenpäivänä

Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen pitää avauspuheen Oulun aluehallintoviraston Lääninhallitus-salissa kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi järjestetyssä juhlassa 160 naiselle.

10 Maalis 20175min

Suosittua kategoriassa Politiikka ja uutiset

rss-ootsa-kuullut-tasta
aikalisa
ootsa-kuullut-tasta-2
politiikan-puskaradio
rss-podme-livebox
rss-vaalirankkurit-podcast
et-sa-noin-voi-sanoo-esittaa
rss-raha-talous-ja-politiikka
otetaan-yhdet
the-ulkopolitist
linda-maria
rss-hyvaa-huomenta-bryssel
suomenkielisia-podcasteja
rikosmyytit
rss-pallo-keskelle-2
radio-antro
rss-polikulaari-humanisti-vastaa-ja-muut-ts-podcastit
rss-kaikki-uusiksi
rss-sanna-ukkola-show-verkkouutiset