12 käsitettä maailmasta. Jakso 10: Antroposeeni
BIOS-podcast20 Elo 2024

12 käsitettä maailmasta. Jakso 10: Antroposeeni

Sana “antroposeeni” lanseerattiin vuosituhannen alussa, ja laajempaan julkisuuteen se tuli viimeistään kymmenkunta vuotta myöhemmin. Alkujaan tiukan luonnontieteellinen termi viittasi ajatukseen “ihmisen aikakaudesta”, ihmisestä planeetan laajuisena geologisena voimana, joka muokkaa planeetan kasvoja. Hyvin pian sana kuitenkin murtautui moninaisempaan tieteelliseen, yhteiskunnalliseen ja taiteelliseen käyttöön, mikä synnytti myös monihaaraisen kriittisen keskustelun. Jos antroposeeni on “ihmisen” aikakausi, keistä ihmisistä puhutaan, milloin ja missä? Kun geologiassa väännettiin peistä siitä, milloin antroposeeni alkoi, muualla ehdotettiin vaihtoehtoisia käsitteitä kuten kapitaloseeni tai oligoseeni – haluttiin kiinnittää huomioita talousjärjestelmien eroihin ja ihmisten väliseen eriarvoisuuteen. Eikö kuitenkin alkupisteestä tai juurisyystä kiistelyn sijaan olisi tärkeää tunnistaa ympäristöongelmien moninaisuus – ”monta antroposeeniä”, kuten BIOS-tutkijat ovat asian ilmaisseet? Samanlainen ajatus on noussut myös luonnontieteellisessä keskustelussa: alkupistettä ei ole, koska antroposeeni on pitkä ja moninainen tapahtumaketju. LISÄLUKEMISTOA: BIOS-yhteisartikkeli Kenen antroposeeni? (linkki rinnakkaisjulkaisuun) https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/38895837 Tero Toivanen & Mikko Pelttari ,Tämä ihmisen maailma (linkki rinnakkaisjulkaisuun) https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/6561adb3-55c2-4c7a-a60d-bb1045197ef4/content Mikko Pelttari, Mihin uutta aikaa tarvitaan? https://medium.com/@m_pelttari/mihin-uutta-aikaa-tarvitaan-d346555014c1 Sophie Yeo, Anthropocene: The journey to a new geological epoch https://www.carbonbrief.org/anthropocene-journey-to-new-geological-epoch/ Bennett et al. The broiler chicken as a signal of a human reconfigured biosphere https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsos.180325 Robinson Meyer, The Cataclysmic Break That (Maybe) Occurred in 1950 https://www.theatlantic.com/science/archive/2019/04/great-debate-over-when-anthropocene-started/587194/ Paul Voosen, The Anthropocene is dead. Long live the anthropocene. https://www.science.org/content/article/anthropocene-dead-long-live-anthropocene Turner et al. What the Anthropocene’s critics overlook – and why it should be a new geological epoch https://theconversation.com/what-the-anthropocenes-critics-overlook-and-why-it-really-should-be-a-new-geological-epoch-225493 Walker et al. The Anthropocene is best understood as an ongoing, intensifying, diachronous event https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/bor.12636 Donna Haraway, Tentacular Thinking: Anthropocene, Capitalocene, Chthulhucene https://www.e-flux.com/journal/75/67125/tentacular-thinking-anthropocene-capitalocene-chthulucene/

Jaksot(43)

Ilmastovaalit, onko niitä?

Ilmastovaalit, onko niitä?

BIOS-podcastin ilmastopoliittinen eduskuntavaalijakso Ilmastonmuutos on nostettu onnistuneesti kevään 2019 eduskuntavaalien tärkeäksi teemaksi. Mutta miten puolueet ovat tähänastisesta ilmastokeskustelusta suoriutuneet? Tavoittaako vaalikeskustelu todella ilmastonmuutoksen suomalaiselle yhteiskunnalle asettamaa haastetta? Mitkä puolueet näyttäisivät käsittävän parhaiten ilmastonmuutoksen asettamat realiteetit? Millainen politiikka puolestaan asettuu hidastamaan ilmastotoimia? Mitkä tarkastelutavat ja näkemykset puuttuvat ilmastokeskustelusta? Entä miksi iltapäivälehtien kolumnistisedät lyttäävät nuorten ilmastoliikkeen? BIOS-podcastin eduskuntavaalijaksossa keskustelemassa tutkijat Emma Hakala, Antti Majava, Tere Vadén, Ville Lähde ja Tero Toivanen. BIOS: www.bios.fi Jinglet: Tuomas A. Laitinen. Kuva: ilmastolakko Senaatintorilla 5.4.2019

5 Huhti 201959min

Meneekö maailmassa kaikki paremmin?

Meneekö maailmassa kaikki paremmin?

”Ihmiset luulevat, että maailman tila on yhä huonompi, mutta se onkin todellisuudessa koko ajan parempi”. Väite on viime aikoina toistunut useasti suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Syytä huoleen ei ole, koska ihmiskunnalla menee paremmin kuin koskaan. Väitteen taustalla on Steven Pinkerin, Johan Norbergin ja Hans Roslingin kaltaisten menestystutkijoiden hittikirjat, joissa ihmiskunnan kehitystä kuvataan helposti omaksuttavien faktojen muodossa. Niissä asiat menevät koko ajan paremmin. Mutta mitä jää kertomatta? Miksi tällainen kirjallisuus on suosittua juuri nyt? Ovatko esimerkiksi maailman nälkä- ja ruokaongelmat ratkenneet? Miten voi olla mahdollista, että puheenparsi ohittaa maapallon vakavat ympäristöongelmat? BIOS-podcastin toisen jaksossa äänessä ovat tutkijat Ville Lähde ja Tero Toivanen. Miten maailmaa koskevia faktoja tulisi esittää ja tulkita? Mikä on ihmiskunnan jatkuvaa edistystä korostavan puheen kipukohta? Entä ketkä istuvat kuralätäkössä tumput suorina ja ulvovat? Tutustu podcastiin liittyvään Ville Lähteen kirjoitukseen WISE-hankkeen blogissa: https://wiseproject.fi/ei-hotkyilla-silla-meilla-menee-paremmin-kuin-koskaan/ BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. BIOS on osa Suomen Akatemian Strategisen Tutkimusneuvoston WISE-hanketta. BIOS: http://bios.fi/ Jinglet: Tuomas A. Laitinen

15 Helmi 201955min

Ilmastopolitiikka ja suomalainen elinkeinoelämä

Ilmastopolitiikka ja suomalainen elinkeinoelämä

Kuinka suomalainen liike-elämä sopeutuu ilmastotavoitteisiin? Julkisessa keskustelussa kuulee toisinaan argumentin, että ilmastopolitiikan toteuttaminen vaarantaa suomalaisen kilpailukyvyn edellytykset. Mutta onko todella näin? Vai onko pikemminkin niin, että liike-elämän kannattaa sitoutua mahdollisimman tiukkoihin ilmastotoimiin vakaan kansainvälisen ja kansallisen toimintaympäristön takaamiseksi? Poliittisessa keskustelussa on viime aikoina vaadittu myös laajasti ilmastopolitiikan kunnianhimon nostoa. Miksi lisää kunnianhimoa vaativan ilmastopuheen ja varsinaisten ilmastotoimien välillä vallitsee kuitenkin ristiriita? Entä miten suomalaista yhteiskuntaa voitaisiin ohjata niin, että kaikkia talouden aloja koskeva murros saataisiin toteutettua? Kenen housut kestävät kun ilmastopolitiikkaa on kiristettävä? Historian ensimmäisessä BIOS-podcastissa äänessä tutkijat Tero Toivanen ja Tere Vaden. Tutustu jakson taustalla olevaan Tere Vadenin kirjoitukseen WISE-hankkeen blogissa: https://wiseproject.fi/miten-rationaalista-on-ajatella-etta-suomalaisen-elinkeinoelaman-kilpailukykya-ei-pida-heikentaa-ilmastonmuutostoimilla/ BIOS-podcastin jaksossa #2 äänessä on tutkija Ville Lähde. Kysymme Villeltä, meneekö maailmassa tosiaan kaikki paremmin. BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. BIOS on osa Suomen Akatemian Strategisen Tutkimusneuvoston WISE-hanketta. (Pahoittelemme pieniä ääniteknisiä ongelmia -- seuraava podcast tulee vielä paremmalla laadulla!) Jingle: Tuomas A. Laitinen

6 Helmi 201948min

Suosittua kategoriassa Tiede

rss-poliisin-mieli
rss-mita-tulisi-tietaa
rss-duodecim-lehti
tiedekulma-podcast
utelias-mieli
hippokrateen-vastaanotolla
rss-tiedetta-vai-tarinaa
rss-traumainformoitu-toivo
docemilia
mielipaivakirja
menologeja-tutkimusmatka-vaihdevuosiin
rss-astetta-parempi-elama-podcast
rss-duokkari-ekstra
rss-taivaantarkkailijan-tarinoita
rss-luontopodi-samuel-glassar-tutkii-luonnon-ihmeita
radio-antro
rss-bios-podcast
rss-laakaripodi
rss-ylistys-elaimille
rss-maailmanparannus-podcast