Humanisti vastaa. Osa 11. Mikä on pohjoismainen näkökulma holokaustiin, Anna-Leena Perämäki?
Turun yliopisto25 Tammi 2024

Humanisti vastaa. Osa 11. Mikä on pohjoismainen näkökulma holokaustiin, Anna-Leena Perämäki?

Anna-Leena Perämäki tavoitti juutalaisvainoista selvinneen Anita Meyerin Yhdysvalloista – yli 90-vuotias Meyer toivoo turkulaistutkijan tietokirjan julkaisua englanniksi Tutkija, FT Anna-Leena Perämäki Turun yliopistosta sanoo, että on tärkeä muistuttaa, mihin antisemitismi ja rasismi voivat johtaa. Toisen maailmansodan aikana vainottujen nuorten juutalaisten päiväkirjamerkintöjä tutkinut Perämäki toteaa, että historia näyttää jälleen toistavan itseään. Humanisti vastaa -podcastissa Anna-Leena Perämäki kertoo, että juutalaisvainojen kohteeksi joutuneet Anne Frank, Hélène Berr, Isabelle Jesion, Elisabeth Kaufmann ja Anita Meyer kirjoittivat päiväkirjaan sodan ja paljastumisen pelosta mutta myös toiveistaan. Frank ja Berr kirjoittivat, jotta maailma saa tietää, mitä on tapahtunut. Jesionin, Kaufmannin ja Meyerin päiväkirjoja ei ole toistaiseksi julkaistu. Väitöskirjaa tehdessään Perämäki sai yhteyden Yhdysvalloissa asuvaan, 1929 syntyneeseen Anita Meyeriin. Julkaistuaan 2022 tietokirjan Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa tutkija lähetti sen Meyerille, joka toivoo, että teos käännettäisiin englanniksi. Tällä hetkellä Perämäki tutkii miehitysajan Norjaa ja Tanskaa. Hän kertoo 18-vuotiaana Itävallasta paenneesta Ruth Maierista, joka saapui toiveikkaana Norjaan turvaan, oppi nopeasti kielen ja matkusti vapaaehtoistöissä eri puolilla maata. Hänet pidätettiin myöhemmin ja hän joutui Auschwitzin keskitysleirille, missä hän kuoli 22-vuotiaana. Pohjoismaisessa näkökulmassa holokaustiin on tutkijan mielestä paljon perattavaa. Tietokirja Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa syntyi kustantamon ehdotuksesta. Perämäki kokee, että markkinoinnissa tekijä jää kovin yksin ja jo vuodessa tietokirja siirtyy alelaariin. Tietokirjailijoiden asemaa heikentää hallituksen päätös leikata vähälevikkisen kirjallisuuden tukea. Se supistaa kirjastojen valikoimaa, mikä vähentää tekijöiden korvauksia. Humanisti vastaa -podcastin vierailta kysytään tänä vuonna kirjasuositusta. Perämäen valinta on Iida Rauman Hävitys. Podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto ja tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Kati Hanhineva: Miten kasvisperäinen ruoka vaikuttaa terveyteemme

Kati Hanhineva: Miten kasvisperäinen ruoka vaikuttaa terveyteemme

Elintarvikekehityksen professori Kati Hanhineva selvittää tutkimuksissaan sitä, miten erityisesti kasviperäinen ruoka vaikuttaa suolistoflooraan ja sitä kautta terveyteen, sekä miten elintarvikkeiden valmistusprosessit vaikuttavat näihin ominaisuuksiin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/kati-hanhineva

15 Joulu 202011min

Maija S. Peltola: Puheen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät – harjoittelu auttaa aina

Maija S. Peltola: Puheen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät – harjoittelu auttaa aina

Vieraan kielen oppiminen on arkipäivän taito, johon kätkeytyy monia ulottuvuuksia. Äidinkieli, ikä ja moninaiset taustatekijät vaikuttavat siihen, kuinka opimme puhumaan ja ymmärtämään uutta kieltä ja lisäksi erilaisilla harjoitteilla voidaan tukea ja nopeuttaa oppimista. Fonetiikan professori Maija S. Peltola muistuttaa, että oppimista voidaan myös mitata hyvin monin tavoin ja kokonaiskuvan muodostaminen vaatii monitieteistä ponnistelua. Päämääränä on kehittää oppimisalustoja, joilla tarjotaan erilaisille oppijoille mahdollisimman toimivia ja tehokkaita oppimisharjoitteita - mukaan oppimaan kutsutaan kaikki vauvasta vaariin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/maija-s-peltola

15 Joulu 20209min

Marjaana Veermans: Oppiminen, motivaatio ja oppimisympäristöt

Marjaana Veermans: Oppiminen, motivaatio ja oppimisympäristöt

Oppimisympäristöjen suunnittelun lähtökohtana tulisi aina olla pedagogiikka. Kasvatustieteen professori Marjaana Veermans toteaa, että opettajilla täytyy säilyä päätäntävalta siitä, mikä tapa on pedagogisesti mielekäs milloinkin juuri hänen opettamalleen kurssille tai asialle. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/marjaana-veermans

15 Joulu 202012min

Mikhail Saltychev: Miten voimme luottaa kyselytestien tuloksiin

Mikhail Saltychev: Miten voimme luottaa kyselytestien tuloksiin

Valitettavan usein jopa vuosikymmeniä käytössä olevaa mittaria on tutkittu vain vähän. Tämä kyseenalaistaa mittarin antamia tuloksia. Joissakin tilanteissa mittarin laaja käyttö jopa jatkuu riippumatta siitä, että sen ominaisuudet on todettu heikoiksi. Epäluotettavan mittarin käyttö saattaa johtaa väärään hoito- tai kuntoutuslinjan valintaan, puutteellisiin suosituksiin ja resurssien väärään kohdentamiseen, toteaa fysiatrian professori Mikhail Saltychev. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/mikhail-saltychev

15 Joulu 202011min

Olli Tenovuo: Aivovammat – lääketieteen suurimpia haasteita

Olli Tenovuo: Aivovammat – lääketieteen suurimpia haasteita

Eri syistä aiheutuvat aivovammat saattavat kohdata meistä ketä tahansa. Neurotraumatologian professori Olli Tenovuo tutkimusryhmineen pyrkii osaltaan löytämään keinoja, joilla vammautumisen seurauksia voidaan parhaiten minimoida. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/olli-tenovuo

15 Joulu 202011min

Oona Ylönen: Lastensuojelun sosiaalityön äärellä

Oona Ylönen: Lastensuojelun sosiaalityön äärellä

Lastensuojelun sosiaalityön tehtävänä on eri keinoin turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kyseessä on viimesijainen turva. Lastensuojeluun liittyvän tiedontarpeen välittyminen eri tieteenalojen tutkimukseen on turvattava, korostaa sosiaalityön työelämäprofessori Oona Ylönen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/oona-ylonen

15 Joulu 20207min

Panu Jaakkola: Syövän hoito ja tutkimus, vähässä hapessa

Panu Jaakkola: Syövän hoito ja tutkimus, vähässä hapessa

Vaikka syövästä selviytyy yhä useampi, edelleen Suomessa menehtyy noin 13 000 ihmistä vuosittain syöpään. Yksi merkittävimmistä syövän kasvua edistävistä ja syöpähoitojen tehoa vähentävistä tekijöistä on kasvainympäristön liian vähäinen hapen saanti, toteaa syöpätutkimuksen professori Panu Jaakkola. Molekyylimekanismit, joilla syöpäkudos tunnistaa vallitsevan hapen määrän, tunnistettiin 20 vuotta sitten. Löydökset ovat johtaneet uusien syöpälääkkeiden kehitykseen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/panu-jaakkola

15 Joulu 20208min

Studycast: Oman alan löytäminen

Studycast: Oman alan löytäminen

Tässä Studycastin jaksossa Turun yliopiston opiskelijat, luokanopettajaopiskelija Antti, mediatutkimuksen opiskelija Marjaana ja geologian opiskelija Elisa keskustelevat oikean opinalan löytämisestä ja jakavat omia kokemuksiaan korkeakouluhaun käännekohdista. Kuuntele lähettiläidemme mielenkiintoiset tarinat ja hyödylliset vinkit oman alan löytämiseen liittyen! Tekstiversio utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/oma-ala

11 Joulu 202015min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
psykopodiaa-podcast
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykologia
rss-narsisti
rss-duodecim-lehti
aamukahvilla
rss-vegaaneista-tykkaan
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
rss-vapaudu-voimaasi
adhd-podi
rss-sisalto-kuntoon
puhutaan-koiraa
jari-sarasvuo-podcast
rss-paikoillenne-valmiit-laakikseen
rss-tripsteri
rss-laadukasta-ensihoitoa
rss-koira-haudattuna
uskonnon-pitka-oppimaara
rss-keskeneraiset-aidit