Humanisti vastaa. Osa 11. Mikä on pohjoismainen näkökulma holokaustiin, Anna-Leena Perämäki?
Turun yliopisto25 Tammi 2024

Humanisti vastaa. Osa 11. Mikä on pohjoismainen näkökulma holokaustiin, Anna-Leena Perämäki?

Anna-Leena Perämäki tavoitti juutalaisvainoista selvinneen Anita Meyerin Yhdysvalloista – yli 90-vuotias Meyer toivoo turkulaistutkijan tietokirjan julkaisua englanniksi Tutkija, FT Anna-Leena Perämäki Turun yliopistosta sanoo, että on tärkeä muistuttaa, mihin antisemitismi ja rasismi voivat johtaa. Toisen maailmansodan aikana vainottujen nuorten juutalaisten päiväkirjamerkintöjä tutkinut Perämäki toteaa, että historia näyttää jälleen toistavan itseään. Humanisti vastaa -podcastissa Anna-Leena Perämäki kertoo, että juutalaisvainojen kohteeksi joutuneet Anne Frank, Hélène Berr, Isabelle Jesion, Elisabeth Kaufmann ja Anita Meyer kirjoittivat päiväkirjaan sodan ja paljastumisen pelosta mutta myös toiveistaan. Frank ja Berr kirjoittivat, jotta maailma saa tietää, mitä on tapahtunut. Jesionin, Kaufmannin ja Meyerin päiväkirjoja ei ole toistaiseksi julkaistu. Väitöskirjaa tehdessään Perämäki sai yhteyden Yhdysvalloissa asuvaan, 1929 syntyneeseen Anita Meyeriin. Julkaistuaan 2022 tietokirjan Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa tutkija lähetti sen Meyerille, joka toivoo, että teos käännettäisiin englanniksi. Tällä hetkellä Perämäki tutkii miehitysajan Norjaa ja Tanskaa. Hän kertoo 18-vuotiaana Itävallasta paenneesta Ruth Maierista, joka saapui toiveikkaana Norjaan turvaan, oppi nopeasti kielen ja matkusti vapaaehtoistöissä eri puolilla maata. Hänet pidätettiin myöhemmin ja hän joutui Auschwitzin keskitysleirille, missä hän kuoli 22-vuotiaana. Pohjoismaisessa näkökulmassa holokaustiin on tutkijan mielestä paljon perattavaa. Tietokirja Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa syntyi kustantamon ehdotuksesta. Perämäki kokee, että markkinoinnissa tekijä jää kovin yksin ja jo vuodessa tietokirja siirtyy alelaariin. Tietokirjailijoiden asemaa heikentää hallituksen päätös leikata vähälevikkisen kirjallisuuden tukea. Se supistaa kirjastojen valikoimaa, mikä vähentää tekijöiden korvauksia. Humanisti vastaa -podcastin vierailta kysytään tänä vuonna kirjasuositusta. Perämäen valinta on Iida Rauman Hävitys. Podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto ja tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Studycast: Kausi 2(2021) Podcastin ja opiskelijalähettiläiden esittelyjakso

Studycast: Kausi 2(2021) Podcastin ja opiskelijalähettiläiden esittelyjakso

Tervetuloa kuuntelemaan Studycastin kautta 2 (2021)! Tämä on podcast, jossa Turun yliopiston opiskelijalähettiläät keskustelevat monenlaisista opiskeluun ja opiskelijaelämään liittyvistä asioista. Jos sinua kiinnostaa kuulla, millaista opiskelu yliopistossa on, olet oikean podcastin äärellä. Jaksossa esittäytyy kauden 2021 opiskelijalähettiläitä. Podcastia juontajavat Turun yliopiston opiskelijat Antti Hämäläinen, Emilia Pekkala, Tiitu Peltola ja Maria Rajala. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/opiskelijalahettilaiden-esittelyjakso

27 Marras 20206min

Eläinavusteisuus, ikäihmiset ja tulevaisuus

Eläinavusteisuus, ikäihmiset ja tulevaisuus

Haastateltavana Sote-akatemian koulutuksesta vastaava tutkimuspäällikkö, FT Jussi Lehtonen. Haastattelijana Suvi Puttonen. Jakso on julkaistu alun perin Sote-akatemian opintojaksolla Ikääntyvä väestö, terveys ja palvelut, 4 op (SOTE003) https://sites.utu.fi/sote/

4 Marras 202031min

Tiedelinja 28.10.2020: Kohti halloweenia: ystävämme lepakot

Tiedelinja 28.10.2020: Kohti halloweenia: ystävämme lepakot

Ainoat lentävät nisäkkäät, lepakot, ovat valloittaneet paikkansa kauhuelokuvissa ja halloweenin vietossa. Mutta millaisia otuksia ne ovat. Sitä selvitämme Tiedelinjalla Turun yliopiston biologian laitoksen yliopistonlehtorin Eero Vesterisen ja tohtorikoulutettava Miika Kotilan sekä biodiversiteettiyksikössä työskentelevän ympäristöekologian dosentin Mia Röngän kanssa. Vesterinen on perehtynyt lepakoiden ruokailutottumuksiin. Ne ovat yllättävän nirsoja, mutta niille maistuvat ihmisen tuholaishyönteisiksi nimeämät herkut. Mutta mitä tapahtuu, jos hyönteisravintoa ei ole riittävästi. Kotila puolestaan tutkii lepakoiden kaikuluotausääniä ja niiden vaihtelua lajin, tilanteen ja ympäristön mukaan. Rönkä julkaisi dosentti Thomas Lilleyn ja kuvittaja Nadja Sarellin kanssa alkusyksystä lasten tarinallisen tietokirjan Lepakon vuosi. Kirja tarjoaa monipuolisesti tietoa näiden kiehtovien yön otusten elämästä – myyteistä ja uskomuksista uusiin tutkimustuloksiin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tiedelinja/kohti-halloweenia-ystavamme-lepakot

4 Marras 20201h 1min

Tiedelinja 16.9.2020: Tieteelliset läpimurrot

Tiedelinja 16.9.2020: Tieteelliset läpimurrot

Tiede etsii mahdollisimman paikkansapitävän tietoa ja varmistaa sitä yhä uudestaan ja uudestaan. Aina välillä tieteessä tehdään todellisia läpimurtoja, avataan uudenlainen ymmärrys tutkitusta aiheesta. Yksi sellainen saavutettiin kaksi vuotta sitten, kun avaruudesta tulevien korkeaenergisten neutriinojen alkuperä pystyttiin ensimmäistä kertaa paikallistamaan. Neutriinojen sanotaan olevan uusi aisti maailmankaikkeuden havaitsemiseen. Turun yliopistossa toimivan Suomen ESO-keskuksen tähtitieteen akatemiatutkija Elina Lindfors ja kvanttiteorian saloja avaava fysiikan yliopistonlehtori Teiko Heinosaari keskustelevat omiin kokemuksiinsa pohjaten tehdyistä läpimurroista ja mitä voimme tulevaisuudessa odottaa. Asiasta keskustelemassa myös tieteen historiaan perehtynyt yleisen historian tohtorikoulutettava Janne Mäkiranta. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tiedelinja/tieteelliset-lapimurrot

4 Marras 202056min

Tiedelinja 30.9.2020: Miten huolehdin aivoistani

Tiedelinja 30.9.2020: Miten huolehdin aivoistani

Perimä ja ympäristö vaikuttavat aivojen rakenteeseen ja toimintaan, mutta myös ihmisen omalla toiminnalla on vaikutuksia aivoterveyteen. Miten voin pitää aivoistani huolta? Entä jos ne vaurioituvat esimerkiksi tapaturman tai sairauden vuoksi, onko minulla mahdollisuus jollakin tavalla kuntouttaa aivojani? Miten opin suhtautumaan asiaan, jos aivoni eivät täysin kuntoudukaan. Asiasta keskustelemassa Turun yliopiston FinnBrainin Aivokuvantamisosatutkimuksessa työskentelevä tutkijatohtori Jetro Tuulari, hoitotieteen tohtorikoulutettava Sunna Rannikko sekä neurologian emeritusprofessori Seppo Soinila. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tiedelinja/miten-huolehdin-aivoistani

3 Marras 20201h 1min

Surevan kohtaaminen 1: Kokemusasiantuntija

Surevan kohtaaminen 1: Kokemusasiantuntija

Surevan kohtaaminen -hankkeen kanssa yhteistyössä tehdyssä podcas,ssa haastateltavana kokemusasiantuntija Ulla Tuunanen. Haastattelijana Surevan kohtaaminen -hankkeen projektipäällikkö Anne Viitala. https://www.surevankohtaaminen.fi https://sites.utu.fi/sote Jakso tullaan julkaisemaan kurssilla Surevan kohtaaminen keväällä 2021

2 Marras 202039min

Tunnetaanko Kiinaa ja Itä-Aasiaa Suomessa riittävästi?

Tunnetaanko Kiinaa ja Itä-Aasiaa Suomessa riittävästi?

”Nykyisessä maailmantilanteessa Aasian ja varsinkin Kiinan tuntemus on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin” toteaa Turun yliopiston Kiinan-tutkimuksen professori Lauri Paltemaa. Aasiantuntijat-podcastissa keskustellaan tällä kertaa Itä-Aasian tuntemuksen tilasta Suomessa ja tutustutaan Turun yliopiston Itä-Aasian tutkijoiden kirjoittamaan Itä-Aasian yhteiskuntia käsittelevän perusteoksen uuteen päivitettyyn painokseen. Kirja Lohikäärme, tiikeri ja krysanteemi vie lukijansa Kiinaan, Etelä-Koreaan, Pohjois-Koreaan ja Japaniin – valottaen mm. Kiinan politiikan ja hallinnon nykykehitystä ja sen kasvavaa globaalia roolia, nopeasti ikääntyvän väestön vaikutuksia Japaniin sekä Etelä- ja Pohjois-Korean yhteiskuntien erityispiirteitä. Kirja on suunnattu kaikille kansainvälisistä aiheista sekä Itä-Aasiasta kiinnostuneille. Se sopii erinomaisesti myös opintojaan aloittaville opiskelijoille. Mukana keskustelussa ovat kirjan kirjoittajat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta: yliopisto-opettajat Silja Keva ja Annamari Konttinen, professori Lauri Paltemaa ja dosentti Sungju Park-Kang. Keskus on Suomen ainoa Itä-Aasian nyky-yhteiskuntia yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta tutkiva akateeminen yksikkö. Kirjan voi tilata Turun yliopiston UTUShopista (https://utushop.utu.fi) e-kirjana 10 euron hintaan ja pehmeäkantisena kirjana 15 eurolla. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat/aasiantuntija-tunnetaanko-kiinaa-ja-ita-aasiaa-suomessa-riittavasti

2 Marras 202053min

Marja-Leena Heikkilä-Horn: uutuuskirja Kaakkois-Aasiasta

Marja-Leena Heikkilä-Horn: uutuuskirja Kaakkois-Aasiasta

Miten etnisten ja uskonnollisten ryhmien historia vaikuttaa nykypäivän tapahtumiin? Onko Kaakkois-Aasiassa alueellisen yhteistyön perinnettä ja näkyykö se koronaepidemian vastaisissa toimissa? Aasiantuntijat-podcastin ensimmäisessä jaksossa yliopistonlehtori Outi Luova haastattelee tietokirjailija, tutkija Marja-Leena Heikkilä-Hornia hänen uudesta kirjastaan "Kaakkois-Aasian historia".

20 Heinä 202026min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
psykopodiaa-podcast
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykologia
rss-narsisti
rss-duodecim-lehti
aamukahvilla
rss-vegaaneista-tykkaan
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
rss-vapaudu-voimaasi
adhd-podi
rss-sisalto-kuntoon
puhutaan-koiraa
jari-sarasvuo-podcast
rss-paikoillenne-valmiit-laakikseen
rss-tripsteri
rss-laadukasta-ensihoitoa
rss-koira-haudattuna
uskonnon-pitka-oppimaara
rss-keskeneraiset-aidit